TYÖNOHJAUS
KOHTI ENNAKOIVAA HYVINVOINTIA JA TOIMINTAA
Voimavarakeskeinen työnohjaus palvelee työelämän laatua
Työnohjaus
Työnohjaus on erilaisten työssä kohdattujen tilanteiden jäsentävää käsittelyä ja työhön liittyvien ajatusten, tunteiden ja kokemusten tutkimista koulutetun työnohjaajan avulla luottamuksellisessa prosessissa.
- Tarkastelevana on oma suhde työhön, työyhteisössä askarruttavat kysymykset, työn rakenteet ja pelisäännöt, muutoshaasteet, toimimattomuudet, työn tulevaisuus, työssä jaksaminen ja kehittyminen.
- Työnohjaus on kestävän työelämän kehittämisen menetelmä, jossa tavoitteellinen työskentely muotoutuu työnohjaukseen osallistuvien ja työnohjauksen tilaajan näkökulmien ja tarpeiden perusteella.
- Työnohjaaja tukee ohjattavia löytämään omat ratkaisunsa ja kannustaa uudistaviin kokeiluihin.
Voimavarakeskeinen työnohjaus
Voimavarakeskeisen työnohjauksen lähtökohtana on usko ihmisessä itsessään olevaan viisauteen ja ainutlaatuisiin vahvuuksiin.
- Työskentelymenetelmät tukevat työnohjaukseen osallistuvien voimavaroja, niiden tunnistamista ja hyödyntämistä uudistumisessa ja tilanteiden korjaamisessa.
- Voimavarakeskeinen ajattelu suuntaa tulevaisuuteen, uusiin mahdollisuuksiin ja näkemyksellisyyteen.
- Tavoitteena on tasapainottaa, vahvistaa kestävyyttä, herkistää myötätuntumaa, luoda vahvuutta ja lisätä kokemuksellista joustavuutta.
Työnohjauksesta on hyötyä
- Koulutus ja valmennuspyrähdysten jälkeen käytäntöjen juurruttajana.
- Kehittämishankkeiden ja erillisprojektien ventiloinnissa.
- Työhyvinvoinnin ja työssä hyvin tekemisen ja toimimisen tukena.
- Uudistusten ja muutosten höyryn purussa ja maadoittamisessa.
- Yhteisöllisyyden rakentamisessa.
- Koetun työelämän laadun kehittämisessä.
- Systeemisen ymmärryksen luomisessa.
Työnohjauksen vaikuttavuus
- Kokemuksellinen omakohtaisuus ja kokemusten jakaminen luo yhteisöllisyyttä.
- Itsetuntemuksen lisääntyminen kehittää kykyä itsensä johtamisen ja rakentaa ymmärrystä, miten työssään voi olla paremmin yhteydessä muihin ihmisiin ja ympäristöön.
- Mielenmallien ja asenteiden tarkistaminen sekä kokemuksellisen joustavuuden kehittyminen synnyttää kestävyyttä työn haasteiden kohtaamiseen.
- Käytännön kokeilut ja uusien ratkaisujen hoksaaminen parantaa työprosessien sujumista ja tuottavuutta.
- Voimavaraistava työskentely virkistää, lisää hyvän voinnin tunnetta, vaikuttaa koettuun työelämän laatuun ja inspiroi uuden luomiseen.
"Muuttuvassa työelämässä tarvitaan yhä enemmän aikaa ja tilaa uudistavalle ajattelulle"
Monet työssä koetut ongelmat kehittyvät siksi, että työssä kohdattujen uusien vaatimusten äärelle ei pysähdytä. Käsitys työn kokonaisuudesta hämärtyy ja ihmisen voi olla vaikea hahmottaa omaa paikkaa työyhteisössä tai oman työn merkitystä kokonaisuuden osana. Mikä tähän auttaisi – valmennus vai työnohjaus?
Miten työnohjaus ja valmentaminen sitten eroavat toisistaan – tai tarkoittavat samaa? Sepä onkin hyvä kysymys!
Työnohjaus-termi on vakiintunut suomenkieleen, mutta ei laaja-alaisesti käytäntönä eri ammattialoille. Perinteisesti työnohjausta on käytetty sosiaali- ja terveyssektorilla sekä kirkon henkilöstön ammatillisen hyvinvoinnin varmistamisessa. Muilla aloilla tunnetaan paremmin valmennus tai coaching työyhteisöjen kehittämisessä.
Työnohjaus -termiä on sinnikkäästi kyllä jo vuosikymmeniä tyrkitty ja mietitty, miten löytyisi jokin parempi ja täsmällisempi muotoilu, koska työnohjaus -sanana ymmärretään helposti väärin jonkinlaisena vierestä neuvomisena ja itse työnohjaus ajastaan jälkeen jääneenä puuhasteluna.
Kukaan ei kuitenkaan ole päivitettyä termiä vielä tähän päivään mennessä keksinyt. Voikin olla niin, että työnohjaus-termi pitää sisällään huomattavan ikiaikaisen viisauden ja on aikaa kestävä. Se itsessään haastaa meitä ajattelemaan, tutkimaan, kyseenalaistamaan, selvittämään, jäsentämään, määrittelemään ja arvioimaan käyttökelpoisuuttaan. Tässä testissä työnohjaus selviää aina kunniakkaasti ja opettaen nöyrästi.
Työnohjauksen ja valmennuksen toimintatavat ja menetelmät ovat pitkälti sekoittuneet toisiinsa. Tämä selittyy sillä, että työnohjauksen teoria- ja menetelmäkehitystyö on jo lähtökohtaisesti kannatellut valmentamisajattelua, joka on työnohjausta nuorempi tulokas. Toinen syy on tietenkin se, että yhä vahvemmin teoria- ja asiantuntemustieto on integroitumassa – koulukuntien rajat ovat hämärtyvät, koska tänä päivänä haetaan ennen kaikkea toimivia ja tehokkaita työskentelytapoja koulukuntarajojen varjelemisen sijaan.
Itse kuulun niihin, jotka kokevat tekevänsä työnohjausta valmentavalla otteella. Tämän lisäksi teen työidentiteettivalmennusta työnohjauksellisesti. Vahvimpana juurena ammatillisessa osaamisessani on siis työnohjauksen perinne ja sen rikastaminen laaja-alaisesti uusimmalla tiedolla.
Minulle voimavarakeskeinen työnohjaus ja työidentiteettivalmennus (ID valmennus) ovat molemmat tiedostamistyöskentelyä, jossa syntyy oivaltamisen ja oppimisen ilmiöitä. Työnohjaajana ja valmentajana luon tilan, rakenteen ja prosessin tavoitteelliselle työskentelylle, joka palvelee työyhteisön, ryhmän tai yksittäinen ihmisen tarpeita elpyä, eheytyä, edistyä tai ennakoida tulevaa. Tavoitteena on aina vahvistaa (työ)elämän tasapainoa, voimaa, kestävyyttä, viisautta sekä kokemuksellista joustavuutta, hyvin toimintaa ja toimijuutta.
Työnohjauksen ja ID Valmennusten prosessit ovat erilaisia, vaikka työskentely- ja ohjausmenetelmät ovat yhteneviä. Työnohjaus on ID Valmennusta väljempi ja ajallisesti pitkäkestoisempi yhteistyösuhde. ID Valmennuksessa työskentelyä jäsentää identiteetti-ikkuna -ajattelu, joka asettuu työelämässä kasvun ja toimijuuden vahvistamisen lähtökohdaksi. Lue lisää ID Valmennuksesta ja IDentifio® -palvelusta – olemme kehittäneet uudenlaista ratkaisua!