Kuuntelen linja-automatkoilla ja koirien kanssa ulkoillessa äänikirjoja. Nyt olen seurustellut Jane Goodallin ja Nikola Teslan sekä Esko Valtaojan välityksellä Arabiemiirikuntien Mars-projektin kanssa inspiroituen toivon teemasta. (kirjat: Kirja toivosta (2022) Goodall, J., Abrams, D. & Hudson, Gail. Tesla – modernin luoja (2021) Munson, R. Tiedonjano (2021) Valtaoja, E.) Äänikirjat vähän hillitsevät huoneeni täyttymistä kirjoilla, mutta eivät kokonaan. Usein kirjat vetävät puoleensa magneetin tavoin, mutta yöpyödällä lojuvaa  ekoahdistusta käsittelevää Trauma ja luonto (Virtanen, H. 2022) -kirjaa olen väistellyt, se ahdisti valmiiksi jo niin paljon. Sain Goodallilta, Teslalta ja Valtaojalta riittävästi voimaa tarttua kirjaan toissapäivänä, ja nyt tämäkin kirja säteilee minulle toivoa.

Jane Goodallin muistan lapsuuden luonto-ohjelmista: hän on se mielikuviini painettu punapaitainen nainen joka leikkii simpanssien kanssa. Jane on lähes  90-vuotias ja kiertää edelleen ympäri maailmaa puhumassa toivosta ja siitä, mitä toivo tarkoittaa maailmassa, joka vääjäämättä kulkee kohti suuria luonnon ja ilmaston muutoksia. Uskomaton elämäntarina ja uskomaton nainen!

Otsikkotekstin kuvan olen ottanut viime kesänä. Taivaalla leijaili rasti. Ajattelen, että se tarkoittaa kannanottoa ilmastonmuutosta ehkäisevän ja ratkaisevan työn puolesta  – kyllä, valitsen tämän ilmaston tai lähes sen kaltaisen, lukitaan tämä.

Teslan ihmeellinen elämä laittoi silmäni katsomaan valokuvan taivaalle piirrettyjä päällekkäisiä kirkkaita viivoja kuitenkin myös miekkoina. On uskomatonta, että Tesla loi yli sata vuotta sitten ensimmäiset valomiekat, jotka me tunnemme Tähtien sota -elokuvista! Taivaalle piirretyt vastakkain asettuvat valomiekat kertovat, että taistelu tuntemamme elämän puolesta tapahtuu tällä planeetalla. Egyptissä pidetty ilmastokokous on laihoin tuloksin juuri päättynyt – kuinka kauan poliittiset voimat pitävät käsissään voimakkainta miekkaa?

Teslaa ei lopulta motivoinut taloudellinen menestys. Hänen utopianaan oli luoda maailma, jossa kaikilla ihmisillä olisi yhtäläiset mahdollisuudet saada käyttöönsä puhdasta sähköenergiaa. Jos Tesla eläisi, hän kulkisi ilmastoaktivistien kärkijoukoissa, toteaa Munson. Tesla oli nero. Hän puhui sujuvasti seitsemää kieltä, tunsi laajalti kulttuuria ja kirjallisuutta, osasi ulkoa tolkuttomia määriä runoja ja erilaisia teoksia. Mutta hän oli myös inhimillinen keskeneräinen ihminen, jonka elämää väritti lapsuuden traumat, pakko-oireet, riittämättömyyden tunteet, peliriippuvuus, erilaiset valonäyt ja ennekokemukset. Siksi Tesla voisi eläessään henkilöityä sekä ilmastomuutoksen aktivistina että meneillään olevan mielenterveysviikon kasvona. Mielenterveysviikon 2022 teemana on toivo ja se on kiteytetty lauseeseen ”Hyvä alkaa ennen kuin vaikeudet loppuvat”.

Aamulla linja-autossa aloitin seurustelun Miina Sillanpään kanssa. Kirjan alkumetreillä tuli vastaan myös Durkheim ja Etzioni, vanhat ystäväni ja heidän yhteisöllisyyden ideansa. Miten yhteisöllisyysajattelu kehittyi 1900-luvun alun Suomessa? Mitä voimme oppia tästä? On uskomatonta, että käytimme lähes koko 1900-luvun siihen, että loimme käsityksen lapsen oikeuksien ymmärtämisestä! Siksi on pelottavaa ajatella, kuinka kauan meillä kestää luoda yhteisesti jaettu ja kestävä ymmärrys luonnon oikeuksista. Tähän todellakin tarvitaan toivoa ja nuorten sukupolvien viisautta. Miksi Hope-luotain lähetettiin Marsiin? Myönnän potevani ajoittaista kiukkua avaruuden valloittamiseen suunnattujen valtavien investointien takia, koska töitä olisi riittämiin täällä meillä, maapallolla. Opin kuitenkin jotain yllättävää Hope-projektista – sen takana ovat arabimaailman nuoret tiedenaiset, jotka loivat menestystarinan lähes tyhjästä!  Jane Goodall huudattaa yleisöään me pystymme siihen, me teemme sen. Ehkäpä tästä vielä selvitään!

Ilmastonmuutoksen synnyttämä ekoahdistus on Virtasen mukaan merkityksellinen viesti meille kaikille ja sen ääntä tulisi kuunnella parantavassa merkityksessä. Arvioidessamme uudelleen merkityksellisen elämän perusteita, löydämme tien uudistavaan identiteettikokemukseen. Identiteettimme ei ole vain yksilöllinen ja erillinen tarina. Se on yhtä lailla yhteisöön ja ympäröivään todellisuuteen liittymistä ja yliyksilöllistä yhteyttä kaikkeen elävään maapallolla. Ajatuksen syvällinen selostaminen vaatisi pitkästi uusia rivejä, mutta jätän tämän nyt tähän ja jatkan aiheesta myöhemmin. Saan silloin kirjoittaa auki Joki virtaa -menetelmä -tekstissä olevan askelmallin viidennen portaan, jonne tuolloin sijoitin vain kysymysmerkin.

Mutta toivosta Virtanen kirjoittaa lopuksi samoin kuin Jane – voimme synnyttää tekojen kautta todellisuuteen perustuvaa toivoa, jotakin tapahtuu. Toivo syntyy teoista. Täyskäännös parempaan tapahtuu ensin pinnan alla – paikallisesti, tieteissä, kirjallisuudessa ja muissa taiteissa. Kuten mielenterveysviikon sanoma ilmaisee, hyvä alkaa ennen kuin vaikeudet loppuvat.